JarnoRuokokoski

Eläkematematiikkaa yksinkertaistettuna

Senioriliikkeen keräämä kansalaisaloite taitetun indeksin muuttamisesta palkkaindeksiksi sai lisää tuulta alleen kun suuri joukko SDP:n nykyisiä ja entisiä kansanedustajia ryhmittyi sen taakse. Sen sijaan eläkeyhtiöt, Eläketurvakeskus ja Tela ovat vastustaneet aloitetta voimakkaasti.

Jotta voisi ymmärtää aloitteen aiheuttamista kustannusvaikutuksista, pitää ensin ymmärtää mitä rahoja eläkeyhtiöissä on, miten ne sinne kertyvät, sieltä purkaantuvat ja mihin rahastojen saamat tuotot menevät. Yritän tässä tekstissä valottaa tätä asetelmaa yksinkertaistamalla rajusti, säilyttäen kuitenkin päälinjat kohdillaan.

Tutkitaan asetelmaa Matti-duunarin avulla. Matti tekee pitkän työuran ja tienaa joka vuosi 3000 euroa kuukaudessa. Inflaatio ja palkkojen nousu jätetään tässä huomiotta. Tästä palkasta Matti ehtii keräämään 40 vuoden aikana 1800 euron eläkkeen kun hänelle karttuu vuosieläkettä 1.5% jokaisesta ansaitusta eurosta. Oletetaan että Matti elää 20 vuotta eläkkeellä. Tällöin hänelle maksetaan eläkkeitä yhteensä 1800×12×20= 432 000 euroa. Valtava rahamäärä!

Tällä hetkellä eläkkeistä noin neljännes maksetaan rahastoista ja kolme neljännestä kerätään suoraan nykyisiltä palkansaajilta eläkevakuutusmaksuilla. Rahastoista Matille maksetaan siten 108 000 euroa. Eli Matin eläkettä varten pitää olla rahastossa noin iso rahamäätä jotta neljännes rahastosta voidaan maksaa.

Työuransa aikana Matti ansaitsee 3000×12×40= 1 440 000 euroa. Tuo 108 000 euroa on Matin koko työuransa aikana ansaitsemasta rahamäärästä 7,5% (108 000/1 440 000 = 0,075). Jotta Matin eläkkeistä voidaan maksaa neljännes rahastoista, pitäisi joka palkasta kerätä 7,5% eläkkeisiin. Katsomalla Eläketurvakeskuksen sivuilta, voidaan havaita että eläkemaksuista kerätään Matin eläkettä varten vain 2,9% (Vanhuuseläke listassa on 2,9%).

Kuinka on mahdollista, että noin 3%:n keräyksellä voidaan maksaa 108 000 euroa? Vastaus on yksinkertainen, sijoittamalla kerätyt rahat ja antamalla niiden kasvaa korkoa korolle vuosikymmenten ajan!

Jos rahastosta tai sen tuotosta otetaan kansalaisaloitteen mukaisesti jotakin pois, rahasto ei ehdi kasvaa riittävän isoksi, jolloin entistäkin isompi osa Matin eläkkeestä pitää maksaa silloisten työntekijöiden eläkevakuutusmaksuilla. Toisin sanoen eläkevakuutusmaksun nykyistä 24,4%:n tasoa pitäisi myöhemmin edelleen nostaa. Se aiheuttaisi ongelmia erityisesti työllistämiselle.

Näin yksityisen sektorin eläkejärjestelmä (TyEL) pyörii. Rahaa kerätään kolmisen prosenttia kustakin palkasta, siirretään rahastoon, annetaan kasvaa korkoa korolle vuosikymmenten ajan ja puretaan ajallaan henkilölle itselleen hänen omiin eläkkeisiin. Julkinen sektori (valtiot ja kunnat) toimii hieman eri tavalla, mutta sielläkin ajattelutapa keskeisistä asioista on täysin samanlainen. Karkeasti voidaan sanoa, että muita rahoja eläkejärjestelmässä ei ole.

Oikeasti tilanne on paljon monimutkaisempi, järjestelmän täydellinen kuvaaminen vaatisi sivukaupalla tekstiä ja valtavasti perehtymistä keneltä tahansa. Siksi joudutaan yksinkertaistamaan, jotta tavallisellakin kansalaisella olisi mahdollisuus ymmärtää, miten rahastoja oikein käytetään. 

Koska rahasto kerätään etukäteen ja maksetaan vasta myöhemmin pois, kaikkien rahastojen määrä kasvaa paljon nopeammin kuin eläkemenot jos esimerkiksi palkat kasvavat vauhdikkaasti, työntkeijöiden määrä nousee ja eläkejärjestelmä on vielä voimaantulovaiheessa. Voimaantulovaiheella tarkoitetaan sitä aikaa, jonka aikana vanhimmat eläkeläiset eivät ole vielä olleet koko työuraansa nykyisen eläkejärjestelmän piirissä (toisin sanoen aloittaneet työuransa 1961 tai sitä ennen). Näin tapahtui Suomessa muun muassa vuosina 1990-2009. Siksi oheisessa Iltalehden jutussa rahastojen viisinkertaistuminen suhteessa eläkemenoihin ei ole mitenkään omituista. Eläkemenojen nousu tapahtuu viiveellä, sillä eläkkeet eivät ole historiassa nouseet palkkojen vauhdissa. Mutta eläkemenotkin nousevat koko ajan kun vanhempia sukupolvia suuripalkkaisemmat ja kauemmin elävät työntekijät saavuttavat eläkeiän. 

Jos kansalaisaloitteen palkkaindeksiin siirrytään, palkkojen nousu realisoituu välittömästi myös eläkemenojen nousuna. Tätä ei kuitenkaan ole huomioitu kun maksutaso 24,4% säädettiin. Rahastojen tai niiden tuottojen käyttäminen palkkaindeksiin johtaa edellä kuvatulla tavalla maksutason nousuun myöhemmin. Tämä tapahtuu luonnonlain kaltaisesti väkisin. Suoraan työntekijöiden palkoista rahoittamalla parempi eläkeindeksi nostaa eläkevakuutusmaksutasoa heti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Kas kummaa. Otit esimerkiksi melkein minun työurani ja eläkkeeni. Sillä erotuksella, että nimeni ei ole Matti ja eläkettä olen nyt 76-vuotiaana nauttinut 11 v. Kiitos valaisevasta kirjoituksesta.
Varmaan toisenlaisia näkemyksiäkin ilmenee tuon taitetun indeksin tiimoilta? Toivotaan, että joku toisi esille.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Minusta viime vuosien nollakorotukset sun muut olisivat HEIKENTÄNEET eläkeläisten tulotasoa, jos leikatusta indeksistä olisi palauduttu vanhaan järjestelmään.

Kiljunen ja muut ovat tuntuneet elävän ajassa, jossa palkkataso nousi inflaatiota nopeammin.

Eläkkeiden ja palkkojen taso on vaihdellut, mutta viime vuodet eläkkeet ovat nousseet palkkatasoa nopeammin.

http://i.imgur.com/smApH8y.jpg

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Eläkkeet ovat koko ajan nousseet hitaammin kuin palkat, viimeksi eläkkeitä ei nostettu ollenkaan tai jopa laskettiin, vaikka palkat nousivat yli prosentin. Käyräsi kuvaa aivan muuta eli sitä, että viime vuosina on eläkkeelle siirtynyt suurituloisia, joiden eläke on nostanut keskimääräistä eläkettä.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Se unohtui mainita, että tuo esittää mediaania, ei keskiarvoa. Eli vaikka suurituloisia olisikin päässyt eläkkeelle enemmän, niin tuo ei vaikuta siihen keskituloisimpaan eläkeläiseen, jonka pohjalta luku on otettu.

Kokoaikaisen työntekijän palkat toki nousevat, mutta tässä maailmassa osa-aikatyö lisääntyy, mikä laskee palkansaajien mediaanituloja.

Aina vain verrataan kokoaikaiseen työntekijään, vaikka minusta pitäisi verrata kaikkiin työntekijöihin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Pääosin paikkansa pitävää, mutta muutama asia kannattaa huomoida. Ensimmäinen on se, että jos meidän eläkejärjestelmämme olisi täysin rahastoiva, mitä se ei ole, niin esimerkiksi vuonna 1948 syntyneen täyden työuran tehneen Matin maksamat työeläkemaksut korkoineen riittäisivät kattamaan hänen eläkkeensä suunnilleen 85 vuoden ikään asti.

Ja toinen on se, että rahastointi tarkoitettiin alunperin puskuriksi suurten ikäluokkien eläköitymistä varten. Suuret ikäluokat ovat nyt olleet jo muutaman vuoden eläkkeellä, mutta rahastoja kasvatetaan. Syynä ei liene varautuminen eläkkeiden maksuun vaan se, että niitä käytetään valtion velkojen panttina.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Hyvä kirjoitus, joka herätti muutaman kysymyksen.

1962-1977 käytössä oli palkkaindeksi.
1977-1995 käytössä oli puoliväli-indeksi.

Rahastoja on kerätty alusta asti, eli vuodesta 1962. Miten noista indekseistä mielestäsi selvittiin?

Kuka maksaa eläkevakuutusmaksut ja kenelle rahastot kuuluvat?

Käyttäjän JarnoRuokokoski kuva
Jarno Ruokokoski

Indekseistä selvittiin aiemmin sen takia, että silloiset eläkeläiset elivät paljon lyhyemmän aikaa. Jos eläkeikää olisi nostettu samaa tahtia elinajanodotteen nousun takia jo vuodesta 1962 alkaen, eläkeikä olisi nyt yli 70 vuotta! Ei voi yhtä aikaa saada hyvää eläkettä, hyvää indeksiä ja päästä nuorena eläkkeelle. Jos eläkeikä olisi 70 vuotta, myös parempi indeksi olisi mahdollinen!

Toisena tekijänä työtätekevän väestön kasvaminen. Jos työtätekevä väestö on joka vuosi aiempaa suurempi, on paljon helpompi tehdä myös eläkepolitiikkaa. Nykyisin näin ei ole, vaan 15-64-vuotiaiden lukumäärä kutistuu noin prosentin vuodessa. Mikäli suuret ikäluokat ja heidän lapsensa olisivat lisääntyneet enemmän, meillä olisi myös varaa parantaa eläkeindeksiä.

Eläkevakuutusmaksut maksavat työnantajat ja työntekijät yhdessä. Viime kädessä voidaan sanoa, että työnantaja maksaa työstä korvausta, ja tästä korvauksesta osa siirretään työntekijän eläkkeisiin (tällä hetkellä 24,4% bruttopalkasta).

Perustuslaki suojaa karttuneen eläkkeen (tätä eläkettä karttuu 1,5% vuodessa kustakin ansaitusta eurosta). Mutta se ei suojaa rahastoja. Tämän takia rahastoja voidaan teoriassa käyttää muullakin tavalla kuin tekstissä kuvasin. Itse haluaisin, että ainakin yksityisen sektorin rahastot (TyEL) suojataan perustuslailla, jolloin niitä ei voi käyttää muulla tavoin, kuin henkilön omiin eläkkeisiin. Kuitenkin vakuutusluonne säilyttäen, jolloin kuoleman jälkeen ei makseta loppuja rahoja perijille vaan ne käytetään muiden eläkkeellä olevien eläkkeisiin.

Tuo vakuutusluonne on myös huomioitu blogitekstissäni mainitussa luvussa 2,9%. Jos sitä ei huomioitaisi, eli kerätyt rahat palautettaisiin perijille, 2,9% ei riittäisi vaan eläkevakuutusmaksuja pitäisi edelleen nostaa.

Minun mielestäni rahastot kuuluvat niille, ketkä ne ovat keränneetkin (tekstin Matti keräsi itselleen rahaston, jolla maksetaan hänen eläkkeensä). Käytännössäkin yksityinen sektori toimii tällä hetkellä näin. Mutta koska rahastoja ei ole suojattu, niitä voidaan tarvittaessa käyttää muullakin tavoin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Laskelmat siis tehtiin väärin heti alusta asti.

"Eläkevakuutusmaksut maksavat työnantajat ja työntekijät yhdessä."

Minusta työnantaja maksaa maksun, sillä maksaahan hän sen palkankin, josta osa menee eläkemaksuihin. Palkkaa ei suoraan voinut alentaa, joten keksittiin työntekijän maksuosuus. Teen tästä blogin jossakin vaiheessa.

"Perustuslaki suojaa karttuneen eläkkeen"
Ei suojaa kokonaan, sillä elinaikakerroin otettiin takautuvasti käyttöön. Perustuslakia tulkitsee poliittinen taho, perustuslakivaliokunta. Tästä syystä ymmärrän huolesi.

"Minun mielestäni rahastot kuuluvat niille, ketkä ne ovat keränneetkin (tekstin Matti keräsi itselleen rahaston, jolla maksetaan hänen eläkkeensä)."
Ei Matti tuota rahastoa ole kerännyt, sillä Matille on annettu vain lupaus eläkkeestä, joka kertyy tietyn kaavan mukaan. Matti alentaa omalla maksuosuudellaan työnantajan eläkemaksutaakkaa, eli antaa alennusta maksuista.

Käyttäjän JarnoRuokokoski kuva
Jarno Ruokokoski Vastaus kommenttiin #7

Olet hyvin perillä asioista! Yksinkertaistin asioita, kun en tiennyt mikä osaamistasosi on. En ole eri mielta kanssasi, joten tätä on turha varmaan jatkaa? Totean vain että viimeisessä kappaleessakin olet virallisesti oikeassa. Oma henkilökohtainen mielipiteeni poikkeaa tästä mutta se on vain mielipide.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #14

Ei jatketa, mutta tuohon kysymykseeni indekseistä rahastojen kohdalla toivoisin näkemystäsi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #14
Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Muistaakseni kaikki indeksit rahoitetaan tasausosasta. Miten indeksit huomioidaan rahastolaskelmissa?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Julkisen sektorin eläkkeitä alettiin rahastoimaan vasta viimeisen laman aikana ja silloinkin varsin kesyin prosentein. Pommi näistä menoista jätettiin kokonaan tuleville veronmaksajille jo 1960-luvulta lähtien.

Julkisen velan lisääntymisen selittää varsin suurin osin hallitsemattomat ja kasvavat eläkemenot, joihin ei otettu kantaa silloin kun olisi tapana ollut.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Mihin luulet sen lopun 24,4%-2,9%=21,5% prosenttia menevän? Et ottanut laskelmassasi huomioon, että valtaosan eläkeläisten eläkkeistä maksavat samaan aikaan työssä olevat. Itseasiassa he voisivat maksaa koko eläkkeen, eikä mitään rahastoja tarvita. Valtiontalouden kirjanpidossa koko asia hoidettaisiin eläketilillä.

Käyttäjän JarnoRuokokoski kuva
Jarno Ruokokoski

Kyllä se mielestäni tekstissä lukee että vanhuuseläkkeistä 3/4 kustantaa se nykyisin työelämässä olevien joukko suorana kassavirtana.

Järjestelmä voitaisiin todella rakentaa myös siten että kaikki eläkkeet kustannettaisiin suoraan maksuista. Siitä seuraisi eläkemaksujen 24.4 prosentin nousu. Jos raha kerätään etukäteen, voidaan hyödyntää myös rahan saama tuotto ja se alentaa vakuutusmaksuja.

Mihin loput eläkemaksuista menee? Sitä on eritelty tekstin eläketurvakeskuksen linkissä (se alempana oleva).

Suurin erä on tasausosa. Voin eritellä tähän, mitä se on syönyt:
-vanhuuseläkkeet (se 3/4 edellä)
-työkyvyttömyyseläkkeiden indeksikorotukset
-osa-aikaeläkkeet
-perhe-eläkkeet
-se osa äitiyslomista, opiskelusta yms. karttuvista eläkkeistä joka kuuluu yksityisen sektorin maksettavaksi. En muista ulkoa mitä kaikkia eriä tähän kuuluu ja millä osuuksilla (enkä bussissa istumalla voi sitä tarkistaakaan). Mutta näiden asioiden kustantamiseen yksityinen sektorikin osallistuu.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Kyllä sitä tuottoa voidaan saada muutenkin kuin keräämällä suuria sijoitusrahastoja. Esimerkiksi nykyinen valtion 6 miljardin velanotto voitaisiin lopettaa kokonaan ohjaamalla liikaa kerätyt eläkemaksut suoraan valtiontalouteen. Toisaalta jättämällä rahat kansalaisille saataisiin kansantalouden pyörät pyörimään. Alun perin rahastot perustettiin vain pieniksi puskurirahastoiksi tasoittamaan eläkemenojen vuosittaista vaihtelua.

Käyttäjän PerttiRanne kuva
Pertti Ranne

Onko missään laskelmissa otettu huomioon ne, jotka ovat maksaneet eläkemaksuja 10-40 vuotta mutta kuolleet ennen eläkkeelle pääsyä. Melkoinen summa sekin.

Käyttäjän JarnoRuokokoski kuva
Jarno Ruokokoski

On huomioitu kaikissa eläketurvakeskuksen laskelmissa. Todellisuudessa tuo tekstissä oleva 2.9% huomioi senkin tämän rahastoidun eläkkeen osalta. Suorina maksuina maksettavassa eläkkeiden osuudessakin se huomioidaan laskelmissa. Summan suuruusarvioita en ole koskaan nähnyt.

Käyttäjän HannuTuulasvaara kuva
Hannu Tuulasvaara

Blogia lukiessani tuli mieleeni, että onkohan siitä hyviä ennusteita olemassa, miten eläkeläisten määrä muuttuu tulevina vuosikymmeninä.
Kun huomioi, että eläkeikä nousee tulevaisuudessa jatkuvasti ja ikäluokat pienenee, täytyy eläkeläisten määrä kääntyä laskuun jossain kohtaa ja maksettavien eläkkeidenkin summa alkaa pienentyä.
Kyllä eläkkeiden tasosta ja inflaation mukana pysymisestä tulisi pitää huolta myös nyt, kun eläkeläisiä on huippumäärä, koska eläkerahastojen varat on joka tapauksessa kerätty työssä käyneitä ihmisiltä tehtyjen työvuosien mukaan. Tarvittaessa eläkevakuutusyhtiöiden on voitava purkaa jättimäistä omaisuusvarantoaan, joihin pääosin kertyneet eläkemaksut on sidottu. Tämä voitaneen toteuttaa myös siksi, jos ja kun eläkeläisten määrä tulevaisuudessa pienenee ja samalla eläkevastuut pienenevät.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvää keskustelua. Jaan huolesi eläkerahapotin jakovarakeskustelusta. Eipä sitä jakovaraa juuri ole.

Lisäisin vain että eläkerahastojen kohdalla on myös kyse siitä mistä laarista ei-työtätekevän väestön kassavirta maksetaan. Kyseessä on siis huoltosuhdeongelman ratkaisu.

Esimerkiksi Lex Lindströmin ei-niin-verhottu tarkoitus on siirtää tuhansia vaikeasti työllistettäviä työttömiä, jotka nyt ovat täysin kestämättömässä rahoitus- ja kassatilanteessa olevan TVR:n "asiakkaita", varsin hyvässä nykyisessä rahoituspositiossa olevan työeläkejärjestelmän ylläpidettäväksi.

Eläkepotista rahoitettavat eivät myöskään nostata veronkorotus- ja velkaantumisapaieita yhtä nopeasti kuin vaikkapa työttömyysmenoilla ylläpidettävät.

Julkinen velkaantuminen, alijäämät ja verorasitus ovat ehkäpä näistä kahdesta ongelmasta akuutimmat.

Korporaatiot lisäksi hämmentävät soppaa, heille valtion velkaantuminen ei ole kovin ikävää jos sillä vältetään jäsenistön ja omien etupiiriläisten ahdistelu.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Matin 1800e/kk eläkkeestä palautuu välittöminä veroina julkisen sektorin kitaan noin 21% eli nettomeno eläkejärjestelmästä on karkeasti 1400e/kk.

Tästä 1400/kk merkittävällä osalla ostetaan todennäköisesti erilaisia palveluja ja tavaroita 24% alv:lla, osassa tavaroita, vaikkapa polttonesteissä ja alkoholissa, on korkeampi veroaste, osassa alhaisempi. Tämän lisäksi ostamalla palveluita ja tavaroita Matti työllistää yksityisen sektorin väkeä.

Summa summarum, eläkejärjestelmän nettomenojen arviointi ei ole yksinkertaista.
Kyseessä ei ole toki ikiliikkuja, mutta verotulojen huomiotta jättäminen on omanlaistaan poliittista tarkoituksenmukaisuutta.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Ruokokoskiansaitsee kiitoksen, kun yrittää selvittää tosiasiat populistisen kansalaisaloitteen virheellisistä perusteista. Pelkään vain, että vastuuttomasti populistien vanaveteen lähteneet eivät kovasti piittaa tosiasioista, joten päättäjiltä täytyy nyt vain toivoa asialinjallaan pitäytymistä.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

Artikkelissa on kyllä yksinkertaistettu liikaa!

1) Talousjärjestelmä ei ole "suora putki", vaan vahvasti takaisinkytketty oravanpyörä. Jos eläkevakuutusyhtiö esimerkiksi sijoittaa Suomeeen tietyn määrän varoja, saa se bumerangina heti takaisin sijoituksestaan eläkevakuutusmaksujen verran: raha kiertää. Suomeen sijoittaminen olisi siis huomattavasti edullisempaa, kuin ulkomaille. Mutta sijoituksien koronkorko ei kuitenkaan kasva, jos velkaa ei oteta lisää. Eläkevakuutusyhtiö ratsastaa muiden ottamalla velalla, eikä itse ota lisää velkaa.

2) Jos eläkevakuutusyhtiö sijoittaa rahojaan ulkomaille, niin tässä taloudellisessa tilanteessa se velkaannuttaa Suomen valtiota, koska jonkun on aina katettava vaihtotaseeseen syntyvä vaje.

3) Suomalaisilla eläkevakuutusyhtiöillä on 110 miljardin euron ulkomainen sijoitus potti. Se riittäisi vaikka kaikkien valtion velkojen maksuun. Jos tuota eläkepottia kotiutettaisiin vaikka 2 mijardia € vuodessa, voitaisiin näin tehdä 55 vuotta. Kaiken lisäksi taloujärestelmän takaisinkytkennän johdosta, palautuisi eläkevakuutusyhtiöille eläkevakuutusmaksujen muodossa aikamoinen osa.

Käyttäjän JarnoRuokokoski kuva
Jarno Ruokokoski

Artikkeli yksinkertaistaa, totta. Mutta en kyllä ihan ymmärrä miten esittämäsi kolmen kohdan lista liittyy artikkelissa käsiteltyyn teemaan: yksityisen sektorin eläkejärjestelmän (TyEL) rahastojen karttumiseen. Mielestäni en ota artikkelissa kantaa sijoituspolitiikkaan.

Käyttäjän kiljunen kuva
Kimmo Kiljunen

Jarno, kiitokset kattavasta esityksestä. Mutta on teoriaa sanoa: "Tällä hetkellä eläkkeistä noin neljännes maksetaan rahastoista ja kolme neljännestä kerätään suoraan nykyisiltä palkansaajilta eläkevakuutusmaksuilla." Ei meidän eläkesäästöjämme ole korvamerkitty, kuten ensimmäisen rahastoivan kansaneläkejärjestelmämme laita oli.
Fakta on se, että eläkerahastoista ei ole koskaan (yhtä vuotta lukuun ottamatta) maksettu nettona eläkkeitä, ei edes niiden tuotoista. Joka ikinen vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.
Kansalaisaloitteessa ei ole tarkoitus koskea edelleenkään itse rahastojen pääomiin, vaan hieman niiden tuottoihin. Tavoitteena on palauttaa se alkuperäinen palkkaindeksi, joka järjestelmään automaattisesti kuului ansiosidonnaisena etuna. 20 vuotta on kokeiltu taitettua indeksiä ja fakta (ei ennuste, olettamus tai ennustus) on että eläkeläiset köyhtyvät ja rahastot kasvavat. Niitä kasvatetaan joillekin jatkuvasti vaihtuville tuleville sukupolville. Kaikki ymmärtävät että joskus tämä kansantalouden kuivattaminen täytyy lopettaa ja alkaa yllä pitää ansaitut eläketasot. Jos nojaat ETK:n ennustuksiin, niin nekin ovat paikallaan, mutta tehdään indeksiuudistus ja arvioidaan sitä viiden vuoden välein. Silloin politiikka perustuu faktoihin, eikä olettamuksiin.

Jouni Peltoniemi

Rahan kiertokulun kannalta onko suurtakaan väliä, rahastoidaanko vai maksetaan suoraan kädestä suuhun, ehkä tätä pientä puskuria lukuunottamatta?

Mutta rahan pummaamisen ja harvainvallan kannalta, onko parempaa kultakaivosta keksittykään?

Eikö sittenkin olisi parempi, että tämä valtava omaisuusmassa saataisiin joko aidon henkilökohtaisen tai valvotun julkisen vallan omistukseen?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Sen verran perusoikaisua, etteivät työnantajat maksa työeläkkemaksuja, eivätkä mitään muutakaan. Työnantajat ovat maksujen kerääjiä. Lopullinen maksaja on aina kuluttaja. Kaikki työantajan maksamat maksut sisältyvät tavaroiden ja palvelusten hintoihin. Työantaja, joka ei ota kerättäväkseen annettuja maksuja hinnassa huomioon, on pikavauhtia entinen työnantaja.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Käväisetkö tutustumassa kirjoitukseeni, sillä kuulisin mielelläni mielipiteesi näkemyksistäni.

http://jariojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222241-t...

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Eläkkeet ovat veronalaista tuloa. Itse saan julkisen puolen eläkettä vaivaiset 2300 euroa brutto, josta ennakkovero on 21.5 %. Nettoeläke on siten 1880.41 euroa.

Tuo vero pitäisi palauttaa takaisin eläkekassaan eikä jonkin kunnan menoihin (ulkomailla olevat maksavat veronsa Helsinkiin).

Parasta olisi, että valtio määräisi verotuksen alarajaksi 20.000 euroa vuodessa. Ylimenevää osaa verotettaisiin "normaalisti". Näin voitaisiin vetää takaisin kansalaisaloite taitetun indeksin poistamisesta, koska eläkeläisten (ja palkansaajienkin)ostovoima paranisi reilusti. Samalla voitaisiin säästää työttömyyskorvauksissa 6-7 miljardia euroa.

Nyt työttömyyskorvausta saavat ansaitsisivat 8 euron minimituntipalkalla liki 20.000 euroa vuodessa. Sillä ainakin yksi henkilö pärjää oikein hyvin jopa Tokiossa, maailman kalleimmassa kaupungissa (jossa vuokra-asuminen on kylläkin puolta halvempaa kuin Helsingissä).

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Tulevaisuudessa eläkkeisiin vaikuttavat ainakin nämä "uudet" paineet:
- saattaa olla vaikeaa löytää markkinoilta traditionaalisen hyvää tuottoa rahastolle.
- työurat muuttuvat lyhyemmiksi ja pätkittäisiksi, samoin palkat voivat kääntyä laskuun.

Voi olla, että koko eläkejärjestelmä joutuu romukoppaan joskus 2030 -luvun alussa, ehkä aiemmin. Yhteinen sopimushan se vain on, ja sellaiset tuppaavat kaatumaan ajan myötä. Nykynuori ei laske henkilökohtaisella tasolla juuri mitään eläkejärjestelmän varaan - siksi hänellä eiole minkäänlaista halua ylläpitää sitä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Löysin noiden indeksien merkityksen rahastointiin kirjasta Ansioiden mukaan. En nyt enää yhtään ihmettele alkuaikojen heikkoa rahastointia ja toisaalta sain selityksen rahastojen todelliselle käytölle aina vuoteen 1996 asti. Tuotot on käytetty maksualennuksiin ja yrityksiä hyödyttäviin takaisinlainauksiin inflaation alittavilla koroilla.

Toimituksen poiminnat